Varasin viikonloppuloman Viroon. Lasken päiviä. Arki on työtä ja rutiinia. Joka päivä syön lautasellisen riisiä ja kanaa. Aamuin ja illoin kaurapuuroa. Herätys viideltä ja nukkumaan ennen yhdeksää. Asun kaupungissa josta en tunne ketään.
Mitä tulee kuvikseen mun arkeni tylsyys tarjoaa vain valkoisen kankaan jolle voin laskea pensselini. Maalata kierteleviä viivoja ja kokeilla uusia varjostuksia.
Mitä tulee kirjoittamiseen motivaatio kuulostaa tarinalta jota äiti ehkä luki iltaisin kun oli pieni. Hatara muistikuva jossain aivojen takalohkon kohdalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti