Annat numerosi jotta soittaisin. En soita. Lähetät viestejä rakkaudesta, vastaan juu. Kerrot että ajattelet minua, poistan numeron.
Olen kyllästynyt.
Olen kyllästynyt arkeen. Heräämiseen samaan aikaan. Puhumiseen samoista asioista. Hiuksiin jotka pysyvät samanlaisina.
Elämä on matka kyllästymisestä kyllästymiseen.
Sitä voi päättää herätä tunnin myöhemmin, jopa kaksi tai neljä, sekin on liian aikaisin.
Sitä voi keksiä uusia aiheita puhua, seikkailla politiikasta peleihin, elokuvista matkailuun, lopulta kaikki on kuitenkin käyty läpi.
Voi leikata hiukset lyhyeksi, värjätä ne punaiseksi, muokata vaikka kiharaksi lopulta jokainen uusi kampaus käy vanhaksi.
Ehkä salaisuus on sen hyväksyminen, tänään kyllästyttää, ehkä huomennakin. Siitä on päästävä yli, nautittava. Sitähän arki on, se on tuttua, se on turvallista, se on tylsää.
